kimiuosukainen

Demokratia tarvitsee puolustajansa

Tänään vietetään valtakunnallista demokratiapäivää ja kannustan jokaista uhraamaan hetken päivästään demokratian pohtimiseen. Demokratia ja yhteiskuntaan osallistuminen ovat myös hyvin ajankohtaisia aiheita: radikalisoituminen ja erilaiset äärisuuntaukset ovat yleistyneet ulkomaiden lisäksi myös kotimaassamme, suomalaisten äänestysaktiivisuus näyttäisi hiipuvan tasaisesti ja päätöksenteko vaikuttaa karkaavan yhä kauemmas kansalaisista erilaisten hallintouudistusten myötä. On siis rehellistä myöntää, että perinteinen edustuksellinen demokratiamme kohtaa lukuisia haasteita. Toisaalta käsissämme on myös ainutlaatuinen tilaisuus uudistaa poliittista järjestelmäämme ja vahvistaa kansanvaltaa.

Politiikassa ja demokratiassa itse asiasisältöjä tärkeämpiä ovat toimintatavat. Kaikkien kansalaisten tasavertaiset mahdollisuudet vaikuttaa yhteisten asioiden käsittelyyn ja niistä päättämiseen ovat keino saavuttaa oikeudenmukaisia ja sosiaalisesti kestäviä päätöksiä. Juuri tällaisia päätöksiä yhteiskuntamme kaipaa näinä taloudellisesti vaikeina aikoina, eikä demokratian tule koskaan jäädä taloustieteen varjoon. Ajan henki korostaa nuorten poliittisen osallistumisen tärkeyttä, sillä isoihin uudistuksiin ja vaikeisiin päätöksiin tulee yhteisesti sitoutua pitkällä aikavälillä. Päätöksenteon tulisi myös aina olla pitkäjänteistä ja tulevaisuuteen katsovaa, jolloin päätösten pääasiallinen vaikutus kohdistuu meihin nykynuoriin ja meidän lapsiimme. Kvartaalipolitiikka ei ole vaihtoehto kehittää yhteiskuntaamme.

Yhteiskunnallinen muutos vaikuttaa olevan 2000-luvulla alati kiihtyvää, mutta silti yli pari tuhatta vuotta vanha idea demokratiasta on säilyttänyt arvonsa. Kansanvaltainen yhteiskunta on sosiaalinen innovaatio, joka tiivistää länsimaiset arvomme. Niin omatunnon- ja sananvapaus, perusihmisoikeudet, usko ihmisyyteen, yhdenvertaisuus kuin väkivallattomuuskin ovat keskeisiä demokratian rakennuspalikoita. Demokraattisen prosessin lopputuotteena ovat yhteiskuntarauha ja oikeudenmukaisuus. Nämä demokratian hyvät puolet voidaan kuitenkin saavuttaa vain, kun kansalaiset ovat kiinnostuneita heitä koskevista asioista ja osallistuvat eri tavoin niiden käsittelyyn. Jokaisen mielipide ja ääni ovat merkityksellisiä, jokaisella on yhtäläiset mahdollisuudet saada aikaan muutos. Tämän viestin tulee välittyä jokaiselle yhteiskuntamme jäsenelle.

Demokratiastamme ei myöskään saa tulla itsestään selvä asia, vaan meidän on jatkuvasti tehtävä työtä sen uudistamiseksi. Niin nuorten, työssäkäyvien kuin eläkeläistenkin vaikutuskanavien tulee olla juuri heille ominaisia ja seurata aikansa muutoksia. Digitalisaatio luo loputtomia mahdollisuuksia osallisuuden parantamiselle, olipa kyse sitten e-äänestyksestä, valtuuston kokouksen streamauksesta tai rikkoutuneen katulampun ilmoittamisesta mobiiliapplikaatiolla. Emme saa jättää näitä mahdollisuuksia käyttämättä, sillä edustuksellinen demokratia tarvitsee tuekseen matalankynnyksen vaikuttamistapoja. Kollektiivisen päätöksenteon lisäksi jokaista meistä tulee kuunnella yhteiskunnan tasavertaisina jäseninä.

Demokratian vaaliminen on nyt tärkeämpää Suomessa kuin kenties koskaan sen rauhan ajan historiassa. Sote- ja itsehallintoalueiden perustaminen herättää kysymyksiä todellisesta demokratiasta. Uudistukset tulee suunnitella yhdessä kansalaisten kanssa, sekä niiden lähtökohtina tulee olla uudenlainen demokratia. Mahdollisten aluevaalien lisäksi tarvitaan muun muassa uusia keinoja nuorten kuulemiseksi ja jokaisen palvelun käyttäjän kehitysideoiden vastaanottamiseksi ja toteuttamiseksi. Keväällä 2015 hyväksytty kuntalaki toi yhä useammalle kuntalaiselle uusia tapoja vaikuttaa ja osallistua. Vastaavanlaista innovatiivista ja eteenpäin vievää lainsäädäntöä tarvitaan lisää kaikkialle yhteiskuntaan.

Kansanvaltaisuus on perustus ja oikeutus yhteiskuntamme rakenteelle ja päätöksenteolle, eikä siihen siksi saa suhtautua kevytkenkäisesti. Yhteiskunnallisissa myllerryksissä on tärkeää, että demokratialla ja jokaisen kansalaisen yhdenvertaisella, ikään tai muuhun seikkaan katsomattomalla osallistumisoikeudella on omat puolustajansa. Minä olen demokratian puolustaja, toivottavasti sinäkin!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän StefanTallqvist kuva
Stefan H. Tallqvist

Seuraavan tekstin kirjoittajaa emme tunne, mutta kannatta tutustua mielipiteisiin:

2. Edustuksellisen hallitustavan kehitys
Samalla kun demokratia on ihanne, se on myös sivilisaation — ei kehityksen — tuote. Kulkekaa hitaasti! Valitkaa huolellisesti! Demokratiaan kätkeytyy nimittäin seuraavia vaaroja:
1. Ihannoidaan keskinkertaisuutta.
2. Valitaan kehnoja ja tietämättömiä vallanpitäjiä.
3. Sosiaalisen kehityksen perustotuudet jäävät käsittämättä.
4. Yleinen äänioikeus osoittautuu sivistymättömien ja velttojen enemmistöjen käsissä vaaralliseksi.
5. Yleistä mielipidettä seurataan orjamaisesti; enemmistö ei ole aina oikeassa.

Julkinen mielipide, yleinen mielipide, on aina hidastanut yhteiskuntaa. Sillä on siitä huolimatta arvonsa, sillä vaikka se viivästyttääkin yhteiskunnan kehitystä, se kuitenkin samalla säilyttää sivilisaation. Yleisen mielipiteen kasvattaminen on ainoa turvallinen ja oikea tapa jouduttaa sivilisaatiota. Voimankäyttö on vain väliaikainen keino, ja sivistyksellinen kasvu kiihtyy entisestään, sitä mukaa kun kapinaliput muuttuvat äänestyslipuiksi. Yleinen mielipide — vakiintuneet tapakäsitykset — on sosiaalisen evoluution ja valtion kehittymisen pohjimmainen ja perusenergia, mutta jotta sillä olisi valtiollista arvoa, se on tuotava julki väkivallatta.

Se, miten pitkälle yhteiskunta on edistynyt, määräytyy suoraan siitä, miten laajasti yleinen mielipide voi väkivaltaan turvautumatta valvoa henkilökohtaista käyttäytymistä ja valtion harjoittamaa säätelyä. Aito sivistynyt hallitusjärjestelmä ilmaantui, vasta sitten kun yleinen mielipide verhottiin henkilökohtaisen äänioikeuden antamiin valtuuksiin. Yleiset vaalit eivät kenties ratkaise asioita aina oikein, mutta ne ovat oikea tapa tehdä vaikka vääriäkin ratkaisuja. Kehitys ei heti tuota korkeimman asteen täydellisyyttä, vaan pikemminkin suhteellisuutta ja edistystä merkitseviä käytännön ratkaisuja.

(802.3) 71:2.9 Käytännöllisen ja tehokkaan edustuksellisen hallitusmuodon kehittymiseen on kymmenen askelta tai vaihetta, ja nämä ovat

1. Henkilökohtainen vapaus. Orjuuden, maaorjuuden ja kaikkien ihmiseen kohdistuvien orjuuttamismuotojen täytyy hävitä.
2. Ajatuksenvapaus. Ellei vapaata kansakuntaa kasvateta — opeteta ajattelemaan järkevästi ja suunnittelemaan viisaasti — vapaus saa tavallisesti aikaan enemmän vahinkoa kuin hyvää.
3. Laillisuus. Vapaudesta voidaan nauttia vain, kun ihmisvallanpitäjien mielihalujen ja oikkujen tilalle asetetaan hyväksyttyyn perustuslakiin pohjautuvat lainsäädännölliset määräykset.
4. Puhevapaus. Edustuksellinen hallitusjärjestelmä ei ole edes ajateltavissa ilman vapautta tuoda kaikkia ilmaisukeinoja käyttäen julki ihmisten toiveita ja mielipiteitä.
5. Omaisuuden turva. Mikään hallitus ei voi pysyä kauan pystyssä, ellei sen onnistu tarjota oikeutta nauttia jonkinmuotoisesta yksityisomaisuudesta. Ihminen kaipaa oikeutta käyttää, hallita, lahjoittaa, myydä, vuokrata ja testamentata henkilökohtaista omaisuuttaan.
6. Oikeus vedota viranomaisiin. Edustuksellinen hallitustapa edellyttää, että kansalaisilla on oikeus tulla kuulluiksi. Vapaan kansalaisen asemaan kuuluu luonnostaan vetoamisoikeus.
7. Hallitsemisen oikeus. Ei riitä, että tulee kuulluksi, vaan vetoamisoikeuden täytyy edetä tosiasialliseen hallituksen toimintaan vaikuttamiseen saakka.
8. Yleinen äänioikeus. Edustuksellisen hallitusjärjestelmän edellytyksenä on älykäs, tehokas ja koko aikuisväestön kattava valitsijakunta. Tällaisen hallitusjärjestelmän luonne määräytyy aina niiden henkilöiden luonteesta ja kyvyistä, jotka sen muodostavat. Sitä mukaa kun sivilisaatio etenee, äänioikeutta — vaikka se kummallekin sukupuolelle säilyykin yleisenä — muunnellaan tehokkaasti, ryhmitellään toisella tavalla ja muutoinkin erilaistetaan.
9. Julkisiin viranhaltijoihin kohdistuva valvonta. Mikään hallinto ei ole tarkoitustaan vastaavaa eikä tehokasta, ellei kansalaisilla ole käytettävissään keinoja, joilla he valvovat julkisen vallan viranhaltijoita ja virkamiehiä, tai elleivät he käytä näitä oikeuksiaan viisaasti.
10. Älykäs ja koulutettu edustajakunta. Demokratian säilyminen riippuu siitä, miten edustuksellinen hallintojärjestelmä menestyy, ja tämän ehtona taas on se, että käytännöksi muodostuu vain sellaisten yksilöiden valitseminen julkisiin tehtäviin, joilla on siihen tarvittava tekninen koulutus, älyllinen pätevyys, sosiaalinen lojaalisuus ja moraalinen kuntoisuus. Vain tällaisin edellytyksin on säilytettävissä kansan hyväksi toimiva, kansan valitsema ja kansan omakseen tuntema hallitus.

(Yllä otteita Urantia-tekstistä)

Toimituksen poiminnat