kimiuosukainen

Politiikka kaipaa vaikutusten arviointia

Niin sanottu maaligate, eli matalan kynnyksen harrastajille tarkoitettujen jalkapallomaalien poistaminen puistoista, oli selkeä osoitus lahtelaisen päätöksenteon ongelmista. Sinällään tarinan alku oli hyvää tarkoittava: Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen suosituksen pohjana oli estää etenkin lapsiin liittyviä vaaratilanteita. Itse poistamispäätös tehtiin kuitenkin Lahdessa sokkona, eikä päätöksen kaikkia vaikutuksia tai kohderyhmän laajuutta arvioitu. Syntyi kansalaisliike ja valtava mediahuomio sekä sitä seurannut poliittinen paine. Virkamiehet ja tapausta hiljaa sivussa seuranneet poliitikot oppivat läksynsä: kansalaisaktivismia ja ruohonjuuritason toimintaa ei pidä aliarvioida.

Jalkapallomaalien osalta tarinan loppu on positiivinen. Samaa ei kuitenkaan voida sanoa muusta Lahden päätöksenteosta. Esimerkiksi kaupungin YT-neuvottelupäätös johti nuorten työpajojen ja muun tukityöllistämisen kannalta surullisen kuuluisiin vaikutuksiin. Näitä vaikutuksia tuskin tiedettiin päätöksenteon hetkellä, vaikka ne johtuivat suoraan laista ja sen tulkinnasta. Miksei näin kattavan ja jossain määrin jopa radikaalin päätöksen seurauksia arvoitu lasten ja nuorten näkökulmasta?

Kattavan arviointi- ja seurantatiedon puuttuminen johtaa kestämättömiin poliittisiin tilanteisiin. Kaupunginvaltuutetut esimerkiksi säästöpäätöksiä tehdessään ovat pitkälti omien ja poliittisten ryhmiensä käsitysten varassa siitä, kuinka muun muassa toimitilojen keskittämiset ja palvelulaadun heikentämiset tulevat tosiasialliset vaikuttamaan kaupunkilaisten elämään. Tällainen politiikanteko ei ole oikeudenmukaista tai kestävää.

Poliittiset päätökset ovat nykyään entistä enemmän riippuvaisia toisistaan, mikä korostaa jatkuvan vaikutusarvioinnin tärkeyttä. Tällä hetkellä Lahdessa on tuskin yhtään virkamiestä saatikka päättäjää, joka osaisi sanoa, kuinka kaikki viime vuosien kouluverkko- ja säästöpäätökset ovat kokonaisuudessaan vaikuttaneet lahtelaisten lasten ja nuorten elämänlaatuun. On itsestään selvää, että vaikutukset ovat olleet negatiivisia, mutta se pitäisi myös uskaltaa sanoa ääneen ja vaikutuksia analysoida monipuolisesti. Vaikutusten liittäminen virallisiin päätöksiin sekä niistä tiedottaminen olisi kuitenkin oikein demokratian ja avoimuuden kannalta.

Lahden ja Nastolan kuntaliitosta vastustettiin päätöksenteon keskittymisen ja syrjäkylien unohtamisen riskillä. Uusi Lahti tulee olemaan nykyistä kaupunkia monipuolisempi niin väestöltään, ympäristöltään kuin elinoloiltaan, mikä edellyttää päätöksentekijöiltä nykyistä suurempaa vastuullisuutta. Luottamuksen kulttuurin muodostaminen uuteen, yhteiseen Lahteen edellyttää kaikkien päätösten kattavaa vaikutusarviointia.

Kirjallisten vaikutusarviointien laatimisesta on puhuttu politiikassa jo pitkään, mutta niiden laatiminen ei tunnu vieläkään olevan itsestäänselvyys. Esimerkiksi Juha Sipilän hallitusohjelmasta vaikutusarvioinnit vielä toistaiseksi puuttuvat, joskin niiden käyttöönotto on yksi sen kärkihankkeista. Lahti voisi tältä osin näyttää esimerkkiä muulle julkishallinnolle. Etenkin lapsi- ja nuorisovaikutusten arvioinnin aloittaminen ensitilassa lapsiystävällisyyteen ja nuorisokaupungin asemaan pyrkivässä Lahdessa on tarpeen päätösten oikeudenmukaisuuden, sukupolvien välisen tasa-arvon ja politiikan pitkäjänteisyyden vuoksi. Vaikutusarviointien osalta hyvänä esimerkkinä toimii  Suomen ev. lut. kirkko, joka arvioi päätöstensä lapsivaikutukset. Uusien maaligatien estäminen on mahdollista, kun päätösten vaikutukset arvioidaan.

 

Julkaistu alunperin Etelä-Suomen Sanomissa 17.6.2015

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat